keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Hippo n:ro 2

Tällaista olen täällä värkännyt.

Tämä on ollut jo jonkin aikaa valmiina, mutta ilman silmiä. En ole viitsinyt kuvata sitä tänne ilman niitä. Tänään löysin vintiltä äidin vanhasta ompelurasiasta muutaman muovisilmän ja lätkäisin ne kiinni tälle. Ovat ihan jees mutta itse pidän enemmän ihan tavallisista napeista tehdyistä silmistä. Mielessäni ristin tämän Herra Virtaseksi, mutta hulivalipoika ei siitä pitänyt. Toistaiseksi hän on nimetön.

Alunperin oli tarkoitus että tämä yksilö menisi työkaverin kummipojalle mutta oli pakko vaihtaa ajatusta. Ensinnäkin hulivalipoika ihastui tähän kyseiseen yksilöön tosi paljon. Syynä lienee kaikenkirjavat värit. Toisekseen työkaveri kuitenkin halusi kummipojalleen tulevaan hillitymmät värit, joten tämä kaveri ei sovi. Ja kolmanneksi ja ehkä tärkeimmäksi, puuvillalanka on melko huono tähän projektiin... Kukkien lehdyköiden välistä paistaa täyte läpi. Villalangasta tehtynä hiposta tulee tiiviimpi ja ehkä vähän kauniimpikin. Se tosin on jokaisen itse päätettävissä. Ja vähän väliä huomaan, että langanpäitä sojottaa siellä täällä, vaikka kuinka olisin yrittänyt ne päätellä ja piilotella pylväiden väliin. Villalangasta tehdyssä versiossa tätäkään ongelmaa ei ole. Siis mielihyvin jätin tämän kotiin hulivalipojalle, häntä ei langanpäät tai täyte näkyvissä haittaa.

Nyt olisi siis tarkoitus tehdä seuraava hippo sinisen, vihreän ja violetin pastellisävyillä. Langaksi ei siis käy Nalle niin kuin kissatytön hipossa on koska Nallessa ei ole kyseisiä sävyjä saatavilla. Täytyy siis lähteä tässä joku päivä lankakauppaan kaupunkiin käymään. Mietin että josko tekisi seuraavan vauvalangasta, mitenköhän se käyttäytyisi. Onkohan joku tehnyt tällaisen hipon vauvalangasta... Olisi kiva kuulla kommentteja miten on onnistunut. Mun mielestä Nallen laatu on laskenut kuin lehmän häntä, tehdyt työt tulee tosi äkkiä nukkasiksi ja nuhjusiksi. Ja kun seuraavat hipot menevät lahjaksi jonnekin muualle kuin omaan kotiin, olisi mukava tehdä työ mikä ei heti kohta ole kovin kauhtuneen näköinen... No, huomenna tai viimeistään yllihuomenna käyn lankakaupassa. Ja sitten taas vaan virkkaamaan. Laitan vielä muutaman kuvan uudesta tulokkaasta.

Toiselta sivulta


Herra ja Rouva yhdessä.


Hauskaa viikon jatkoa kaikille!!

2 kommenttia:

  1. Ohhoh! Hipot ovat aivan ihanat ja olen nyt itsekin yrittänyt sellaista väkertää. En vain yhtään tajua, mikä se yksi pala tossa turvan alla on. Onko siinä vaan neljä lehteä? Oon jo yhdisämässä paloja jne enkä millään raaskis enää sitä ohjetta maksaa vaan sen takia.. Ihana blogi sulla, mä vasta aloittelen virkkailua!

    VastaaPoista
  2. Moi ja kiitos kommentista. Näitä hippoja on kyllä ollut todella kiva väkertää, ne ovat ihania ja on hauska katsella ihmisten ilmeitä kun he näkevät miten suloisia ne ovat. Juuri eilen vein kahdelle työkaverille jotta he saavat antaa lapsilleen tällaiset.

    Itse olen pähkäillyt vain kuvista katselemalla minkä kokoiset palat toisiinsa yhdistetään enkä siis ole ostanut ohjetta. Hieman tosin omaatuntoa soimaa tämä seikka.. Heidi Bears on tehnyt suuren työn suunnitellessaan näitä suloisia vesseleitä ja ymmärrän ettei hän halua jakaa ohjetta ilmaiseksi. Tästä syystä en siis lähde neuvomaan minkä kokoisia paloja mihinkin kuuluu. Voi kuulostaa tekopyhältä, mutta tällä mennään. Toivottavasti et loukkaannu.

    VastaaPoista