Lisää joulukortteja

Pikaisesti laitan kuvat parista joulukortista mitkä tein eilen illalla. Kuviopapereina näissä niitä ihania Pion Designin  joulupapereita. Luultavasti hankin niitä lisää. Tässä eiliset.

Kuvat ovat näemmä huonoja kun ovat aamuhämärissä kuvattu. Päänvaivaa tuotti noiden rusettien teko, muutaman tein ennen kuin sain aikaan sellaiset mitkä näyttää hyvältä. Itse enemmän pidän tuosta ylemmästä kortista koska siinä on vaaleammat sävyt ja pidän miten nuo enkelit sijoittuvat yläreunaan sydämen ja lumihiutaleiden väliin. Harmi että ostamissani papereissa oli vain tuo yksi kuva. Ensi kerralla ostan papereita joissa on oikeita kuvia enemmän.

Valkoinen kaappi

Huomenta!!

Muistattekos tämän kaapin aiemmasta postauksesta? Se on ollut jo jonkin aikaa valmiina hiottuna, maalattuna, koottuna ja täytettynä makuuhuoneessa. En vain ole saanut aikaiseksi ottaa siitä kuvia ja laittaa tänne. No nyt tulee sekin asia korjattua. Harmi vaan ettei tullut otettua vaihekuvia... Ehkä ensi kerralla muistaa.

Kaappiin on maalattu kolme kerrosta. Pohjaksi hain läheisestä Tarjoustalosta jotain vain valkoista kalustemaalia ja vedin sitä kaksi kerrosta. Päälle sitten Tikkurilan Helmiä sävytettynä Kamee sävyllä. Sävy on kyllä aivan eri mitä se oli esitteessä, mutta ei se haittaa. Kunhan ei ole puhtaan valkoinen. Hyllylevyjä en maalannut sävytetyllä maalilla, se riitti nipin napin kaapin runkoon. Mutta kukas niitä hyllyjä katselee kun ovat kaapin sisällä ja lakanoita päällä. Kaiken lisäksi lapset ovat maalanneet osan hyllyistä niin on kiva että niissä näkyy heidän käden jälki. Laseihin ostin tuollaista huurrettua kontaktimuovia. Yksi rulla riitti, vedin sen pitkittäissuunnassa puoliksi. Lasien reunoihin laitan ehkä vielä jotain teippiä koristeeksi. En ole vielä varma, hyvältä näyttää näinkin. Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen lopputulokseen, mutta ihan heti en vastaavaan projektiin ala. Sen verran työlästä hommaa oli hiominen ja maalaminen.

Kaappi on tällä hetkellä sijoitettuna sängyn viereen. Kaappia vastapäätä on vanha tv-taso jossa majailee ukkelin jääkiekkoromppeet... Ja haisevat toooooooosi hyvältä... Ensi keväänä olisi tarkoitus rakentaa autokatos ja lämmin varasto niin ukkelin jääkiekkovehkeet muuttaa sinne ja tämä kaappi siihen missä tv-taso nyt on. Ja kun kaappi ja sänky on saatu oikeille paikoilleen niin alla oleva taulu pääsee seinälle. Vielä en ole uskaltanut sitä seinään lyödä kun en oikein osaa hahmottaa mikä olisi sille paras paikka sitten kun kalusteet ovat vähän muuttaneet paikkaa. Tällä hetkellä taulu viettää aikaa kyseisen kaapin päällä, otin sen vain kuvauksen ajaksi pois. Meillä on makkarin seinä tuollainen mintun vihreä. Samaa sävyä löytyy taulustakin. Siinä on myös ihanaa violettia, samanlaista mitä on ruusuissa kaapin päällä. Kun näin tämän taulun kirjakaupan näyteikkunassa päätin heti että se on saatava vaikka tiesin että menee pitkä aika kunnes saan sen oikeasti seinälle. Siinä on ihania kuvia Pariisista. Romanttisia ja rauhallisia.

Nyt jatkan vapaan aamupäivän viettoa. Vähän jo sain ylimääräisiä sydämentykytyksiä kun hulivalipojan opettaja soitti mulle. Ehdin jo ajatella että poika on taas tehnyt jotain mistä seuraa hankaluuksia.. Mutta ei kuitenkaan. Kyse oli "vaan" siitä että pojat olivat vähän reippaammin rymynneet välitunnilla ja hulivalipoika sai iskun nenään ja verenvuotohan siitä seurasi. Hulivalipojalla tulee herkästi verta nenästä. No, joka tapauksessa, homma oli jo hoidossa mutta tänään on koulukuvaus ja tietenkin paita oli mennyt veriseksi. Onneksi olin vielä kotona ja sain vietyä puhtaan paidan pojalle kouluun. Oli poika kyllä tosi hämmästynyt kun pelmahdin paikalle puhdas paita kainalossa. Toivottavasti tulee hyvä kuva. Aamulla yritin vähän laittaa pojan tukkaa johonkin kuosiin, hän näet on viime viikolla leikannut kivan kolon etuhiuksiin koulussa... Meillä aina sattuu ja tapahtuu..

Hauskaa päivänjatkoa kaikille!

Siivoilua, ostoksia ja askarteluja.

Onpa ollut työntäyteinen viikonloppu. Eilen heti aamiaisen jälkeen lähdimme koko porukka ostoksille. Tarkoituksena oli ostaa lapsille vaatteita, kenkiä ym, ym... No, kaikenlaista löytyikin ja jopa hulivalipoika jaksoi sovitella kiltisti vaatteita ja kenkiä. Kotona olimme vasta viiden jälkeen. Kun olimme saaneet kassit purettua, ruuan tehtyä ja syötyä, olin aivan puhki. Ostimme myös uuden lelun molemmille lapsille niin heillä onneksi meni ilta niitä ihmetellessä. Ei tarvinnut paljon viihdyttää. Tänään heti aamiaisen jälkeen aloin siivoilemaan ja vasta joskus kuuden maissa sain valmiiksi puuhat. Koska uusia vaatteita tuli eilen ostettua melko lailla, oli kaapeista siivottava pienet vaatteet pois. Kierrätykseen meneviä vaatteita tuli neljä kassillista. Onneksi huomenna menen vasta iltavuoroon töihin niin saa aamulla ottaa vähän iisimmin.

Ostosreissulla kävin myös Myllyn uudessa askarteluliikkeessä Inspiraatio. Se oli kaiken kaikkiaan kannattava reissu. Mukaan tarttui seuraavat tavarat:

Pitsinauhaa teipillä.

Pienempi lumihiutalelävistin, Fiskars

Isompi lumihiutalelävistin, Artemio

Luulin tämän olevan tavallista akryylimaalia purkissa, mutta kotona huomasin että tämä on tarkoitettu kankaalle. Mutta ei haittaa, toimii hyvin siinä tarkoituksessa mihin sen ostin, kuten jäljempänä huomaatte.

Erikokoisia timantteja tarralla, 120 kpl. Osan ehdin käyttämään jo ennen valokuvausta.

Pion Designin kaksipuoleisia arkkeja 2 kpl.

Samat toiselta puolelta.

Ihanaa vanhanaikaista tekstiä.

Joten jo eilen illalla oli päästävä  kokeilemaan lävistimiä ja muita uusia juttuja. Lopputuloksena syntyi tällaisia:

Iso ja pieni hiutale yhteen 3 D tarralla, keskelle päälle timantti.

Kaksi samankokoista hiutaletta pääkkekäin 3d tarralla, jokainen sakaroista käännetty lomittain. Näiden päälle vielä pieni hiutale ja timantti. Näin hiutaleisiin saa kivasti kolmiulotteisuutta.

Tein myös tällaisia lumihiutaleita mustasta kartongista, aiemmin nähdystä tekstiilimaalista, hopeakimalteesta ja lumihileestä.

Tässä vaihekuvia:

Leikkaa haluamiasi värinen hiutale.

Maalaa sakarat valkoisella maalilla, itse käytin aiemmin näkynyttä kangasmaalia. Purkissa on kätevä kärki, jolla voi "piirtää" suoraan kuvioon. Mulla ei ole hajuakaan näiden juttujen oikeista termeistä...

Kaada päälle hopeaglitteriä ja lumihilettä.

Kaada ylimääräinen pois ja tadaa, upea hiutale on valmis!!

Joulukortteja

Kyllä, nyt on joulu jo niin lähellä että voi alkaa tekemään joulukortteja.. Tai sit mä vaan oon vähän tärähtänyt. No, yhtäkaikki, näitä on ollut ihana alkaa vääntämään. Tällaisia bling bling-kortteja putkahti uunista ulos:

Mustasta kartongista leikkasin 14,5 X 14,5 cm palasen. Yläreunaan ja vähän alareunaankin leimasin hopeisella värillä kolmen erisorttista lumihiutaletta. Leimaväri ja leimat ovat jotain nimettömiä, kauan aikaa sitten ostettuja. Lumihiutaleiden päälle yläreunaan liimailin tähtitarroja, niitäkin kolme eri kokoista. Muumimuki toimi pyöreänä muottina jotta sain kuun leikattua täysin pyöreäksi. Tällaisen poro-stanssin kuvan olen nähnyt useassakin askartelun verkkokaupassa ja mielestäni se on todella kaunis ja halusin kokeilla miltä se näyttäisi kortissa ihan livenä. Ja koska mulla ei ole stansseja tai muita leikkureita niin piti sitten ihan perinteisesti piirtää malli paperille ja saksilla leikata omin pikku kätösin. Yllättävän hyvin ne kyllä onnistui, täytyy sanoa. Siniset paperit ovat Tiimarista skräppipaketista, punaiset paperit läheisestä kirjakaupasta. Jokaisen alareunaan taiteilin tekstit ääriviivatarroilla ja palaset paikoilleen laitoin 3d-tarroilla. Viimeiseen korttiin laitoin toisen poron kaulaan rusetin, koska paperi ei ole niin näyttävä kuin kahdessa aiemmassa kortissa ja koin että tämä kattaus tarvitsisi jotain lisäksi.

Tykkään näistä korteista ja nyt on vielä kahdet porot leikattuna. Ne ainakin pitäisi vääntää korteiksi. Jos näin aikaisin aloittaa joulukorttien teon niin on suuri mahdollisuus että tänä vuonna ne valmistuvat jopa ajoissa... Tai niin mä ainakin luulen, todellisuus voi olla toista. Huomenna menen käymään Raision Myllyn uudessa askarteluliikkeessä, katsotaan mitä sieltä tarttuu mukaan.  Hakusessa olisi ainakin jokin kaunis lumihiutalelävistin. Haaveena on Martha Stewartin lumihiutalelävistin, mutta sillä on niin suolainen hinta että saa vielä jäädä. Ja jotain kauniita joulupapereita olisi kiva ostaa. Ihastuin näihin Pion Designin papereihin ensisilmäyksellä ja tämä kyseinen askasrteluliike minne olen menossa pitäisi olla yksi heidän jälleenmyyjistä. Jollei mitään muuta löydy niin toivon että mukaan tarttuisi edes aimo annos askarteluinnostusta.

Laitan tähän lopuksi vielä kuvan kaikista kolmesta kortista yhdessä. Tummaa ja bling blingiä, vitsit nää näyttää makeilta yhdessä. Vai mitä mieltä te olette?

Hippo n:ro 2

Tällaista olen täällä värkännyt.

Tämä on ollut jo jonkin aikaa valmiina, mutta ilman silmiä. En ole viitsinyt kuvata sitä tänne ilman niitä. Tänään löysin vintiltä äidin vanhasta ompelurasiasta muutaman muovisilmän ja lätkäisin ne kiinni tälle. Ovat ihan jees mutta itse pidän enemmän ihan tavallisista napeista tehdyistä silmistä. Mielessäni ristin tämän Herra Virtaseksi, mutta hulivalipoika ei siitä pitänyt. Toistaiseksi hän on nimetön.

Alunperin oli tarkoitus että tämä yksilö menisi työkaverin kummipojalle mutta oli pakko vaihtaa ajatusta. Ensinnäkin hulivalipoika ihastui tähän kyseiseen yksilöön tosi paljon. Syynä lienee kaikenkirjavat värit. Toisekseen työkaveri kuitenkin halusi kummipojalleen tulevaan hillitymmät värit, joten tämä kaveri ei sovi. Ja kolmanneksi ja ehkä tärkeimmäksi, puuvillalanka on melko huono tähän projektiin... Kukkien lehdyköiden välistä paistaa täyte läpi. Villalangasta tehtynä hiposta tulee tiiviimpi ja ehkä vähän kauniimpikin. Se tosin on jokaisen itse päätettävissä. Ja vähän väliä huomaan, että langanpäitä sojottaa siellä täällä, vaikka kuinka olisin yrittänyt ne päätellä ja piilotella pylväiden väliin. Villalangasta tehdyssä versiossa tätäkään ongelmaa ei ole. Siis mielihyvin jätin tämän kotiin hulivalipojalle, häntä ei langanpäät tai täyte näkyvissä haittaa.

Nyt olisi siis tarkoitus tehdä seuraava hippo sinisen, vihreän ja violetin pastellisävyillä. Langaksi ei siis käy Nalle niin kuin kissatytön hipossa on koska Nallessa ei ole kyseisiä sävyjä saatavilla. Täytyy siis lähteä tässä joku päivä lankakauppaan kaupunkiin käymään. Mietin että josko tekisi seuraavan vauvalangasta, mitenköhän se käyttäytyisi. Onkohan joku tehnyt tällaisen hipon vauvalangasta... Olisi kiva kuulla kommentteja miten on onnistunut. Mun mielestä Nallen laatu on laskenut kuin lehmän häntä, tehdyt työt tulee tosi äkkiä nukkasiksi ja nuhjusiksi. Ja kun seuraavat hipot menevät lahjaksi jonnekin muualle kuin omaan kotiin, olisi mukava tehdä työ mikä ei heti kohta ole kovin kauhtuneen näköinen... No, huomenna tai viimeistään yllihuomenna käyn lankakaupassa. Ja sitten taas vaan virkkaamaan. Laitan vielä muutaman kuvan uudesta tulokkaasta.

Toiselta sivulta

Herra ja Rouva yhdessä.

Hauskaa viikon jatkoa kaikille!!

Lankapornoa

Lähdin tänään työpäivän jälkeen katselemaan Novitan lankoja läheiseen Tarjoustaloon. Ajatuksena oli ostaa mahdollisesti alennettuja lankoja varastoon. Mitään niistä ei tarttunut mukaan, mutta huomasin että hyllyihin oli saapunut uusia syksyn värejä. Tai ainakin luulen että ne ovat uutuuksia nyt syksyyn, en ainakaan ole törmännyt näihin aiemmin. Löysin niistä jo monta suosikkia, enemmän kuin monena vuotena aiemmin. Kuola valuen katselin keriä ja niiden ihania sävyjä ja suunnittelin jo mitä niistä voisi tehdä. Olisin voinut seistä lankahyllyjen ääressä vaikka kuinka kauan.

Nalle-lanka on saanut Taika-nimisen värityksen. Kaikkein ihanin sävy on tämä:

Kirjava ruskea-roosa. Ihanat, ihanat vaaleanpunaisen ja ruskean sävyt. Saattaa olla jotain violettiinkin viittaavaa. Vaikea sanoa enää näin kun tuijottaa tietokoneen ruutua, sävyt vääristyy tosi paljon. Tästä kerästä saisi todella herkulliset villasukat, ja nimenomaan villasukat. Tätä katsellessa alkaa tehdä mieli lämmintä kaakaota, vaahtokarkkeja ja suklaata. Ehkä ei ole viisasta tehdä villasukkia tästä kerästä... Mitäs mä sitten teen jos löydän itseni talvella joka ilta siemailemassa kaakaota vaahtokarkkien ja suklaan kera...

Myös tämä sävy jäi vahvasti mieleen:

Kirjava punainen. Tästä sävystä tulisi todella ihanat kirjoneulelapaset yhdistettynä kermanvalkoiseen lankaan. Kuviona pitäisi tietysti olla jotain sydämeen  liittyvää. Ja itse asiassa, täysin sattumalta eilen illalla luonnostelin paperille kirjoneulekaavion, jossa on mm. sydämiä. Toivottavasti saan jossain vaiheessa aikaiseksi tehdä sellaiset. Nyt on kyllä niin paljon projekteja kesken, että oikeastaan en saisi alkaa yhtään uutta. Mutta minkäs teet kun kaikkea pitäisi saada nyt ja heti kokeilla...

Tästä sävystä pitää tehdä lapsille setti, villasukat ja lapaset. Kerään on saatu yhdistettyä monta piristävää ja kirkasta sävyä. Voisi toimia hyvin myös säärystiminä, pipona tai kaulurina. Jotenkin vain aina miellän nalle-langan vain ja ainoastaan lapasiin ja sukkiin soveltuvana. Vaikka kaipa sitä voisi käyttää mihin vaan, mihin ohutta villalankaa tarvitaan.













Nalle luontopolku Tuohi. Kirjava, mutta silti hillitty ja tyylikäs. Tästä pitää tehdä villasukat värejä kaihtavalle ukkelille.

Hile. Ehdoton kaulahuiviin ja muhkeaan pipoon. En tiedä onko tämä edes uutuuslanka, mutta minulle uusi. Värisävyt maanläheisiä, hempeitä.
















Mutta vielä en yhtäkään näistä keristä ostanut. Teen ensin loppuun muutaman aiemman projektin. Yksi niistä on tämä:

Herra Virtaselta puuttuu vielä pää.

Kyseessä on siis samanlainen Heidi Bearsin virtahepo kuin aiemmassakin postauksessa. Aiemmassa lankana oli nalle, tässä vanhaa puuvillalankaa. Vaalea lanka on K-kaupan Pirta sambaa, lähes 20 vuotta vanhaa. Hyvin toimii vielä. Kaikki kirjavat langat olen ostanut ristipistotöitä varten, ne ovat 8 metrin vyyhdeissä. Olen joskus tilannut ateljee Margarethasta paketillisen vyyhtejä tajuamatta, että ne ovat sellaisia sävyjä joita en todellakaan ristipistotöihin käytä. Tykkään enemmän pastellisävyistä ristipistoissa. Nämäkin ovat lojuneet laatikossa lähemmäs kymmenen vuotta. Olen oikein tyytyväinen että pääsen edes osasta eroon. Kori missä pidän keskeneräistä työtä ja siihen kuuluvia lankoja tosin tulee toooosi kivan näköiseksi kaikista näistä pikku vyyhdeistä...

Olen muutenkin innostunut näistä afrikkalaisista kukkasista. Kokeilin miltä ne näyttävät Puro batikista tehtynä valkoiseen yhdistettynä ja täytyy sanoa että hyvältä näyttää. Yhdestä kerästä saa mukavasti erilaisia sävyjä.

 Ja nyt viikonlopun viettoon. Olin tosiaan töissä tänään, onneksi oli lyhyt päivä, vain kuusi tuntia. Nyt menen avaamaan lonkeron, istun sohvalle ja virkkaan vähän Virtasta.

Jotain vaan juttua.

On pitänyt jo monena päivänä päivittää blogia, mutta kun tuntuu, ettei ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista... Meillä arki rullaa melko samanlaisena päivästä toiseen. 5.40 herätys, töihin klo 7, klo 8 soitto hulivalipojalle että lähdepä kouluun, klo 15 työpäivä päättyy, kauppaan, 15.30 kissatyttö päiväkodista,  klo 17 ruoka, klo 18 Suurin pudottaja, klo 19.30 iltasiivous ja lasten iltapala, viim. 20.30 iltasatu ja -laulu, 21 lapsilta valot pois ja pää tyynyyn. Tämän jälkeen on aikaa tehdä omia juttuja. Ja aika vähissä ne omatkin jutut ovat olleet. Jotenkin tuntuu että tämä työn aloitus loman jälkeen on väsyttänyt aika lailla.

Ja nyt tää kuulostaa siltä kuin haluaisin vain valittaa miten kamalaa meillä on. En suinkaan. Rakastan arkea ja rakastan sitä että asiat rullaa tietyssä järjestyksessä ja samalla tempolla kuin eilenkin ja toissapäivänä. En kyllä aina ole ollut tällainen. Nuorempana, ennen kuin olin perustanut perheen, arkeni oli täysin erilaista. Koti oli paikka jossa kävin nukkumassa, ruoka oli vain jotain välttämätöntä polttoainetta mitä piti koneeseen saada aina silloin tällöin. Olin aina menossa sataan eri paikkaan, aina monta rautaa tulessa ja aina hoidettavia asioita. Yksinään olo oli todella harvinaista enkä todellakaan kaivannut sellaista. Iltaisin, tai siis öisin, nukkumaan mennessä laskin kuinka monta tuntia ehdin nukkumaan ja olin iloinen jos se oli yli viisi. Aamulla herätessä laskin mielessäni kuinka monta tuntia on siihen kun seuraavan kerran saan painaa pään tyynyyn. Ja monesti niitä tunteja oli toooosi monta. Elämäni oli silloin melko kuluttavaa, mutta myös ihanaa. Nautin joka hetkestä täysillä, rakastin olla nuori ja vapaa tekemään mitä tahdoin. Olin vastuussa vain itsestäni ja tilivelvollinen vain itselleni. Olisin säälinyt tätä nykyistä itseäni joka nauttii siitä kun saa salaa kuunnella lasten leikkiä ja kikatusta, tai siitä, että saa olla pienen hetken ihan yksinään hiljaisessa kodissa tai siitä että puhdas pyykki tuoksuu ihanalta.

En tiedä olisinko jatkanut vielä pitkäänkin samanlaista elämäntyyliä, ellei kohtalo olisi puuttunut peliin ja järjestänyt mulle perheen. Raskaaksi tulo ja miehen kanssa yhteen muutto mullisti aivan kaiken ja jossain vaiheessa ihmettelinkin että mihin olinkaan ryhtynyt. Enhän enää voinut olla menossa aamusta iltaan. Nyt piti hoitaa lasta ja kotia ja vaikka mitä... 

Olen kuitenkin onnellinen ja tyytyväinen siihen että nuo vuodet ovat takana päin. Niin kuin yllä kirjoitin, päivämme ovat hyvin paljon toistensa kaltaisia. Osaltaan siksi, että hulivalipoika vaatii rutiineja ja pysyvyyttä pysyäkseen rauhallisena, osaltaan siksi että tasaisesti rullaava arki on vaan niin kivaa...

Sen verran mainitsemisen arvoista on tapahtunut, että hulivalipojan koulu on alkanut. Hän käy toista luokkaa. Ensimmäinen luokka meni kyllä melkoiseksi riehumiseksi, säätämiseksi ja sähläämiseksi. Mitään varsinaista "vikaa" pojassa ei ole, mutta isossa ryhmässä oleminen, paikallaan pysyminen, sääntöjen noudattaminen ja yli päätään koulussa käyttäytyminen oli tosi vaikeaa hänelle. Nyt on kohta kaksi viikkoa koulua takana eikä vieläkään yhtään soittoa ole tullut opettajalta. Viime vuonna se eka soitto tuli jo toisen päivän kohdalla... Muutenkin poika on ollut viime vuoteen verrattuna iloisempi ja rauhallisempi. Toivon todella että nämä kaikki vaikeudet olivat vain sitä että poika ei vaan ollut ihan kypsä kouluun. Nyt hän on saanut kasvaa rauhassa koko kesän, ja hyvältä näyttää.

Jottei tämä postaus menisi kokonaan vakavien aiheiden puolelle, paljasta teille mikä on viime postauksen kuva-arvoituksen ratkaisu. Tadaa:

Tässä on Sissi, iloinen virtahepo. Näin mallin Raverlyssä, ihastuin päätä pahkaa ja pakkohan tällainen oli värkätä. Mallin on suunnitellut Heidi Bears ja linkki on tässä. En tiedä teinkö kovin rikollisesti, mutta en ostanut ohjetta, pähkäilin vain kuvien perusteella minkälaisia paloja hepoon tulee ja missä järjestyksessä ne yhdistetään. Ja lopputuloksesta tuli oikein viehättävä.

Nuuh, nuuh

Virtahepo on löytänyt paikkansa kissatytön kainalossa unikaverina. Tosin tämä kaveri viettää aika paljon aikaa olohuoneessa ohjeistamassa seuraavaa virtahepoa sen syntymässä. Koska en ole ohjetta ostanut, pitää seuraavakin tehdä kuvista ja mallista katselemalla. Olen siis luvannut tehdä toisenkin tällaisen. Työkaveri haluaa antaa tällaisen kummipojalleen joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. En voinut kieltäytyä. Taytyyhän pienen pojan oma virtahepo saada. Varsinkin kun kyseinen poika on alle kolme vuotias ja sairastaa leukemiaa.. Jospa iloinen virtahepo, tai siis 'Virtanen' piristäisi pientä sairasta poikaa. Ja ei kahta ilman kolmatta, täytyy tehdä yksi tällainen myös hulivalipojalle. Sormia kivistää jo pelkkä ajatuskin niin paljosta virkkaamisesta. Mutta on tää vaan niin ihana ja tosi kiva tehdä. 

Välillä Sissi-hepo vetäytyy omaan rauhaan ja kääntää maailmalle takapuolen. =)

Iloista illan jatkoa kaikille!!